Avaan nyt hieman tätä meidän tilannetta tänne blogin puoellekkin.
Bate on siis tällähetkellä ylläpidossa. Itse en ole Batesta oikein kuullut mitään, ja se vähän harmittaa. Äiti on puhunut jotain ylläpitäjien kanssa, mutta olisi mukava kuulla ihan ylläpitäjältä itseltään kuulumisia hevosesta. Kuitenkin aina itselläni on huoli hevosesta, että sille ei satu mitään, ja tilannetta ei helpota yhtään se että en kuule hevosesta mitään. Katsotaan nyt miten tilanne etenee tästä.
Buu on vaihtanut tallia toiseen, ja se onkin ainut heppa mikä minulla tällä hetkellä on. Se asustelee pienellä yksityistallilla, jossa on mahtava kenttä ja kivat maastot, sekä hyvä estekalusto nyt, kun veimme omat esteemmekin sinne. Buulla olen nyt siis rasastellut aktiiisemmin, ja on ollut tosi mukavaa pitää taukoa sellaisesta rankasta treenaamisesta, ja vain köpötellä ja mennä rennosti kentällä kaulanarulla ilman varusteita.
Olen myös mennyt kaverini Stellan hevosella. Heppa siis on samalla tallilla kuin buu koska talli on Stellan perheen talli, ja he ovat pitkältä ajalta meidän perheemme hyviä ystäviä. Olen siis välillä ratsastellut Stellan hepalla Dinskulla. Se on 7-vuotias pv-tamma, joka on aika raaka. Sillä alettiin kunnolla vasta ratsastamaan aika myöhään, ja se on ollut myös meillä. Itse en sillä pahemmin ratsastellut silloin. Olen mennyt Dinskulla nyt pari kertaa, ja se on hieman ehkä haastava, vähän laiska, tamma, ja hän tykkää välillä kokeilla ratsastajaansa, sekä ongelmana on ylipaino. Dinskulla kävi huono tuuri, ja sille tuli jalkavamma, jonka takia joutui seisomaan pitkän aikaa ja painoa kertyi sairasloman aikana. Se oli lomalla 9kk vasemman takajalan hankosidevamman takia. Heppa on nyt toipunut täysin, ja Dinskulla on kuntokuuri päällä! Suunnitelmissa olisi että auttelen Stellaa laihdutuksessa sekä treenaamisessa esteillä ja tavoitteena olisi päästä Dinskulla kisoihin. Hepassa on paljon potentiaalia esteille ja myös kouluun. Dinsku menee todella herkästi jumiin, ja kylmä ja kolea ilma on hepan pahin vihollinen.
Itselläni on nyt koulun kanssa aika paljon kiireitä, nyt eilen alkaneen työssäopin johdosta. On iltavuoroja ja aamuvuoroja, ja aina 7h päivät. Eihän se raskaalta kuulosta, mutta kun vanhainkodissa olen töissä, niin ottaa se vähän koville. Ottaa polviin ja selkään, ottaa päähän se että aika ei tunnu kuluvan ollenkaan. Yhden päivän sielä olen vasta tosiaan ollut, eikä se homma oikein eroa millään tavalla odotuksistani. Olen kokoajan tiedostanut että en koskaan tule vanhusten parissa työskentelemään, joten turhauttaa todella paljon olla 35h joka viikko töissä, josta en saa rahaa enkä itselleni oikein mitään. Sitten on vielä ne oikeat työt päälle. Olen aloittanut työt kaupan kassalla, eikä sekään mitään helppoa ole. On niin paljon muistettavaa, ja on sekin rankkaa istua 3h putkeen kassalla ja sitten saa pitää 15 minuutin tauon, ja taas jatkuu. Olen pisimmillään ollut öissä 7,5h ja on ollut kyllä aivan ihana tunne päästä kotiin, jalat ihan poikki seisomisesta, tai polvet lukossa istumisesta ja selkä kipeänä ihan sama mitä olen sinä päivänä tehnyt. Ja vielä kaiken kukkuraksi, viikonloppuja ei oikein ole. Olen silloinkin töissä. Kyllä tässä siis hommaa on jos haluaa kouluttautua johonkin ammattiin mutta saada samalla myöskin rahaa.
Mulla ei nyt tällä erää ole muuta kerrottavaa meistä tai inun ridailuistani, mutta jatkossa koitan jälleen kerran olla aktiivisempi, ja edes kerran viikossa saada tänne laitettua jotain. Muistakaa seurata mun heppa ig tiliä @hollantilaisenmatkassa sillä laitan sinne kuvia ja videoita meidän touhuista.
