tiistai 19. huhtikuuta 2016

120. Ypäjä Spring Show

Heippa!
Nyt kirjoittelen vähän eilisistä kisoista Ypäjällä. Menin Batella haimihallissa 100cm ja 110cm. En lähtenyt kisoihin voitto mielessä, vaan hakemaan kivoja ratoja, kun viimeksi menin niin huonosti.
Metrin verkassa Bate oli jotenkin vähän väsynyt. Sain sen kuitenkin heräteltyä, ja lopulta hevonen ei meinannut pysyä nahoissaan kun oli niin menossa. Siispä Bate oli hieman kova suusta, mutta ei se menoa haitannut. Radalle päästiin, ja näyttelin esteet hevoselle. Kun rata alkoi, Bate meni ihan kivasti. Aika vauhdikkaasti, mutta se oli silti hallinnassa. Ensimmäinen ja toinen este sujui hyvi, kolmas myös. Neljännelle esteelle tultiin kaarevalla linjalla, ja sitä Bate tuijotti aivan kauhuissaan. Yli kuitenkin päästiin ja rata jatkui kahden askeleen sarjalle. Bate tuli tähän aika lujaa, joten väli jäi hieman ahtaaksi, mutta siitäkin selvittiin puhtaasti. Sitten tultiin pysty, jolta kaarevalla linjalla okserille, jonka Bate töytäisi takajalalla alas. Se oli aivan turha puomi, ja siitä oltaisiin vältytty, jos Bate vain olisi nostanut jalkaansa. Sanonkin siis että se oli aikalailla hevosen "virhe". Siitä tultiin vielä perusradan viimeinen pysty ja se luokka oli meidän osalta siinä.


110cm luokassa Bate tuntui paljon paremmalta. Se oli kuulolla heti verkassa. Verryttelyssä otin vain muutaman hypyn, kerran okserin ja pari kertaa pystyn. Lopun aikaa tein sielällä erilaisia siirtymisiä. Rata alkoi todella hyvin. Arvosteluna oli A.2.0 joten menin heti alusta asti reippaasti. Ykkönen ongelmitta, jonka jälkeen käännös kakkoselle ja kakkoselta suora linja kolmoselle. Linjan väli jäi ehkä hieman pieneksi mutta ei mitenkään aivan liikaa. Siitä käännyttiin neloselle, ja neloselta tein U:n mallisen tien sarjalle. Tultiin sarjalle vähän lujaa, ja väli jäi pieneksi, mutta Bate nosti jalat hienosti. Siitä tuli ehkä hiukan pidempi tie kutoselle, ja kutoselta oli 4 askeleen väli seuraavalle. Otin tässä välissä iha hieman kiinni, sillä olin muiden ratoja katsoessani huomannut että todella monella se on jäänyt ahtaaksi. Meilläkin se jäi hiukan ahtaaksi, mutta Bate hyppäsi sen kuitenkin ongelmitta. Siitä käännyttiin pystylle ja pystyltä kaareva linja isolle okserille, johon meillä sitten tökkäsi. Ratsastin aivan liian lujaa hevosta eteen, ja Bate teki viisaan päätöksen ja pysähtyi. Jos se olisi hypännyt, olisin esteen jälkeen luultavimmin tippunut tai ainakin keikkunut kaulalla. Hieman tämä kyllä ärsytti, kun hevonen oli niin super hyvä ja menin sitten tyrimään koko jutun. Siitä silti jatkettiin ja tein ympyrän jolta tultiin okseri aivan juureen ja este alas, mutta ei se enään haitannut edes. Siitä vielä pysty puhtaasti ja meidän päivä oli siinä. Tästä luokasta olisi helposti tullut sijoitus, ellei jopa voitto jos olisin osannut ratsastaa. Argh.. Noh, virheistä opitaan, ja ensikerralla paremmin, right?




c) Asta Heinonen

c) Asta Heinonen

torstai 7. huhtikuuta 2016

119. Reeniä kotona

Heipsun!
Tänään menin Batella kentällä normi treeniä, ja jotain puomeja. Menin myöskin pitkästä aikaa hackamorella!
Aloitin kentällä ihan vain käynnissä taivutellen, sekä tein pysäytyksiä. Ravissa otin paljon ympyröitä, siirtymisiä, kulmia ja puomeja. Bate oli ehkä hieman väsyneen oloinen, mutta lopulta se sitten heräsi. Puomeilla oli hiukan ongelmana se, että Bate yritti vain niinsanotusti rynniä läpi. Se ei oikein keskittynyt, ja se vain kiihdytti puomeille tultaessa, ja ravasi ne todella tikittäen. Sitä sitten treenattiin vähän aikaa, molemmista suunnista. Kun se sujui, otin pienet välikäynnit. Kävelyn jälkeen aloin ottamaan laukkaa ympyrällä. Baten laukka on kehittynyt tosi paljon. Se oli aikaisemmin vähän ehkä löysää, eikä se jaksanut kantaa itseään. Nyt laukka on ryhdikästä, ja sujuvaa! Otin laukkaa ensin oikeaan kierrokseen ympyrällä. Bate meni hyvin, siirtymisissä oli taas aikamoiset ongelmat. Se ei meinannut ollenkaan laskea raville. Laukkasin sellaista pientä ja hidasta laukkaa varmaankin jonkun kolme kierrosta ennen kuin se otti raville. Otin tähän suuntaan hepan ympyrälle, ja tein siinä laukka-ravi-laukka siirtymiä. Lopulta hevonen oli hyvin kuulolla! Vaihdoin suunnan, ja tämä vasen onkin Baten vaikeampi suunta. Se ei taivu tähän suuntaan laukassa niin hyvin, kuin oikeassa. Se siis saattaa lähteä hieman oikomaan lapa edellä sisälle päin. Alkuun keskityin vain siihen että sain hevosen hyvin kiinni, ilman että se riuhtoisi päätään tai lähtisi heti kiitoravia laukan jälkeen. Lukuisten siirtymien ja lukuisten hikipisaroiden jälkeen sain tämänkin lopulta toimimaan. Se pysähtyi laukasta istunnalla, ihan yhtäkkiä. Sen jälkeen kaikki sujuikin helpommin. Sain hevosen taivutettua kunnolla sisään päin, ja laukka pyöri kivasti. Tämän jälkeen kävelin hetken, ja sitten otin loppuravit. Kiertelin siis pitkin kenttää pitkillä ohjilla, ja Bate saa venyttää päätään eteen jolloin selän saa venymään oikein kunnolla. Kävelin vielä vähän ja sitten menin talliin.
Tallissa hoidin Baten, harjasin, ja pesin jalat. Sen jälkeen laitoin rasvaa jalkoihin (Batella on ollut jo tosi pitkään riviä jota ei olla ollenkaan huomattu, ja siksi jalat ovat ehkä hieman jopa turpoilleet. Jalat eivät kuitenkaan ole olleet lämpimät). Sen jälkeen vielä hieman hieroin Baten selkää ja lapoja, ja sitten laitoin karsinaan.
En saanut tältä päivältä mitään muita kuvia kuin omalla kännykällä otettuja Baten poseerauskuvia! Niillä mennään nyt tämä kerta!

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

118. Tilanteen selvittämistä

Moikka!
En oo kirjottanut taas todella pitkään aikaan... Johtuen lähinnä siitä että ei ole ollut ollenkaan konetta. Yritän hiukan nnyt aktivoitua täälä blogin puolella.
Jospa hiukan selittäisin tämän hetkisestä elämäntilanteesta. Hevoset ovat vähentyneet, meiltä lähti Diidii. Syynä lähinnä se, että en vain halua seisottaa hyvää hevosta pihassa aivan turhan panttina, kun mulla ei itsellä riitä aika sen kanssa tekemiseen. Pride lähti myös. Sama syy kuin Dipan kanssa, ja vielä kun hevonen oli nuori ja olisi pitänyt tehdä sen kanssa aika paljon.
Entäs mitä minä sitten teen jos ei ole aikaa hevosen kanssa touhuta? En oikein muuta kuin olen koulussa, ja kotona. Oon niin väsynyt, että aina ei meinaa jaksaa ratsastaa edes sitä yhtä hevosta. Luulen että kyllä tää väsymys kohta alkaa helpottamaan, kun kevätkin tulee. En oo oikein jaksanut tehdä mitään, koulun ja hevosten lisäksi.
Sitten joitakin saattaa kiinnostaa, että mitä Batelle kuuluu. Sille kuuluu oikein hyvää. Se on ollut nyt ratsastaessa tosi kiva, ja me ollaan nyt alettu löytämään kunnolla sellaista yhteistä säveltä asioissa. Tai voisi sen niinkin sanoa, että olen vihdoin oppinut ratsastamaan sillä. En ole ollut valmennuksissa sillä nyt melkein vuoteen, viimeksi olin valmennuksessa kesällä, Riihimäellä ollessani. Oon nyt lähinnä vaan tutustunut kunnolla tuohon hevoseen, ilman että joku käskee miten pitää tehdä missäkin tilanteessa. Jotenkin kivempi itse yrittää keksiä ratkaisuja ongelmiin. Ainahan siinä on riskinä se että tuleekin tehtyä väärin, tai erilailla miten ammattilainen olisi neuvonut tekemään. Nyt ainakin ollaan päästy Baten kanssa hyvin eteenpäin (*koputtaa puuta*).
Ollaan oltu nyt parissakin kisoissa, mistä en ole täälä kertonut mitään.
Tämän kauden ensimmäiset kisat olivat 3-tason kisat Niihamassa, 13.3. ja menin Batella 100cm ja 110cm. Näitä kisoja en selitä aivan yksityiskohtaisesti, kun en oikein kaikkea muista. Sen voin kuitenkin sanoa että ennen näitä kisoja oli 3kk hyppytauko, taisiis kyllähän minä Batella hyppäsin 70cm pystyä omalla kentällä edeltävänä torstaina. Treeniä ei ainakaan ollut liiaksi asti!
Ensimmäisen luokan verkassa Bate oli hieman hidas pohkeelle, ja niin myös istunnalle. Yritin sitä herätellä, ja ehkä se vähän heräsikin mutta oli silti aika löysä. Verkka-alueella oli taas aikamoinen tungos, ja pääsin jonkun verran hyppäämään. Bate oli verkan jälkeen aivan hikinen, johtuen sen kamalasta karvasta. Klipatahan se piti talveksi, mutta eipä sitten sitäkään tullut tehtyä. Valmistautumis alueella hyppäsin vielä kerran pystyn. Sitten meninkin radalle. Näyttelin Batelle esteitä, eikä se oikein kytännyt mitään, ehkä hieman yhtä lankkuestettä. Rata alkoi löysästi. Nostin laukan ja sieltä tuli väärä laukka, ja sitten Bate otti ristilaukalle enkä meinannut saada vaihdettua oikealle laukalle ollenkaan. Lopulta ihan viimetingassa se vaihtoi ja päästiin eka este. Rata oli mielestäni ihan ok, tahti oli sujuva ja hevonen ihan hyvän tuntuinen. Meiltä putosi uusinnan ensimmäinen este, mutta se oli omaa vikaani; en yksinkertaisesti nähnyt esteelle tultaessa oikein mitään. Silmistä valui vettä pitkin naamaa ja jotkut varmaan luulivat että itkin. Rata meni muuten hyvin!
Toisessa luokassa Bate tuntui jo verkassa paljon paremmalta. Se oli hereillä, vihdoin! Valmistautumis alueella otin muistaakseni kaksi hyppyä pystylle, ja sitten pääsin radalle. Näyttelin esteet, eikä Bate sanonut niistä mitään, käveli vain ohi. Tästä radasta ei ole muuta sanottavaa, kuin että se oli ehkä mun tän astisen elämän paras esterata! Bate oli tosi hyvin kuulolla kokoajan, paikat sopi kivasti ja olin itsekkin kartalla asioista. Olin radan jälkeen niin tyytyväinen hevoseen ja myös itseeni. Uskalsin tehdä radalla nopeita ratkaisuja, joita en radankävelyssä ajatellut. Ja Bate teki juuri niinkuin käskin. Sitten olikin aikamoinen odottelu, joten laitettiin Bate koppiin. Lopputuloksessa olimme kolmansia! Hyvä hevonen, hyvä päivä!

Seuraavat kisat olivat Ypäjällä, luokkina 110cm ja 120cm. Elämäni eka 120cm.




 Bate oli verkassa ihan omituinen. Se painoi kädelle, ja ei oikein kuunnellut. Ekassa verkassa kiellettiinkin pariin otteeseen pystylle. Radasta voin sen sanoa, että oli kyllä ihan omituinen hevonen. Alkurata meni ihan hyvin ja sujuvasti, mutta hevonen tökkäsi vesimatolle. Se oli tosi turha kielto, sillä este oli hyvin pieni. Luulen että aloin itse hieman yliratsastaa. Päästiin siitä sitten toisella yrittämällä yli, ja seuraava pysähdys tulikin heti seuraavaksi olevan sarjan B-osalle. En itse yhtään tiedä mitä tässä oikein tapahtui, ja miksi se kielsi. Mun aikana se ei ole ikinä kieltänyt sarjalle, ja varsinkaan B-osalle! Se oli ihan normaali kahden askeleen sarja. Noh, pistettiin luokan jälkeen Bate koppiin odottamaan seuraavaa luokkaa.

Toisen luokan verryttelyssä oli auttamassa kaverini Jonna. Hän hiukan neuvoi verryttelyssä mitä kannattaisi tehdä, ja hän oli myös radankävelyssä mukana. Verkka meni hyvin. Siitä se alamäki sitten alkoikin. Kun oli mun vuoro mennä maneesiin, Bate ei suostunut menemään sisään. Hienoa, tämä tästä vielä puuttuikin. Se hyppi pystyyn, peruutti, potki ja riehui muuten vaan. Alina yritti ottaa siitä kiinni mutta Bate vain hyppäsi pystyyn. Lopulta pääsin sisään, ja kun menen sisään, tajuan että mun pitäis olla jo radalla. Tuli hiieman kiire niinsanotusti. Sain hyviä neuvoja Jonnalta, mutta en oikein tainnut sisäistää niitä. Kiellettiin ekalle esteelle. Tulin siihen aivan liian hitaasti, kamalan kiireen takia. Päästiin tokalla yrittämällä yli, ja jatkettiin rataa. Pari estettä tippui mutta se ei haitannut yhtään! Kunhan päästiin yli. Toinen kielto tulikin sarjan ensimmäiselle esteelle. Sen saman sarjan, A-osalle. Huoh... Tätä huonommin ei oikeastaan voi edes mennä. Molemmista luokista hylyt. Great. Ainut asian mitä opin tästä luokasta on se, että en ole itse valmis 120cm luokkiin. Itseäni suoraansanottuna pelottaa niin isot esteet, enkä itse uskalla rohkaista Batea. Sitä pitää rohkaista ihan melkein missä tahansa esteissä, jotka ylittää 100cm korkeuden. Se on hyvin epävarma itsestään, eikä uskalla itse tehdä ratkaisuja, vaikka osaisikin. Jos en ole puhkeet kiinni katse yli esteestä, se kieltää.

Nyt kun on nämä asiat käsitelty, niin kohti tulevaisuutta. Mulla on seuraavat kisat Ypäjä Spring Showssa, ja menen lkuultavasti 100cm ja 110cm. Menen vain hakemaan tasaisia ratoja, enkä yritä liikoja.
Nyt tilanne on hieman helpompi, kun mulla on vain kaksi heppaa hoidettavana. Jos vaikka jaksaisin alkaa panostamaan niihin. Ja blogiin jos vaikka hiukan kirjoittelisin.